Huh huh

Enpä ole koskaa nähnyt näin paljon aseita kerralla, kun tänään. Reichstag suljettuna ja aidattuna poliisisetä tai -täti joka kulmalla. Hieman jo huvittava näky, jollei lukuun oteta mellakkavarustusta ja aseita.

Ja hitto mitä aseita! Oikeasti koko kaupungin poliisit ovat menneet sekaisin. Niitä on joka puolella ja pirusti ja helevetti minkä kokoiset aseet niillä on kaikilla kourissa. Ei puhuta enää pikkuisista käsiaseista perstaskukotelossa, vaan kunnon kahden käden rynkyistä (tai mitä ikinä ne onkaan). Ja niiden uskomaton epäluulo kaikkia kohtaan. Harva se päivä näkyy joku junnu salikassin kanssa pysäytettynä. Itse jouduin tutkituksi, kun halusin metroon. Oli vaihteeksi mielenosoitus käynnissä ja tällä kertaa kaikki alueelle halajavat tutkittiin yksitellen. Ei näin. Näytänkö mä oikeasti johonkin punkkimielenosoitukseen osallistuvalta? Njet!

Onneksi suurimmaksi osaksi elo sujuu täällä entiseen malliin. Siitä kiitos berliiniläisten uskomattoman lunkille asenteelle ;) Poliisitkin on pakottanut kadulle varmaan joku pelkoa lietsova jenkki. Mä syytän niitä kaikesta.

LKK

Taas mennään

No mitäs tänne. Saunaa, vesisadetta, duunia, kapakoita, hyvää ruokaa, energiaseminaareja,täpärästi missattu Arne Friedrich, joulun odotusta ja vähän terroriuhkaa. Perussettiä siis. Alla hieman tarkennusta listaan.

Meidän saunasta on tullut ehdottomasti Berliinin suosituin turistinähtävyys. Kaikki haluaa sinne. Mikäs siinä. Heikkoa tässä on vain se, että sitten sinne pitää vääntäytyä itsekin. Mä olen saunonut nyt koko ensi vuoden tarpeiksi, kiitos vain.

Vettä sataa jatkuvalla syötöllä. Väria harmauteen luo mun uskomattoman upeat uudet kumisaappaat. Kiitos visakortti 2009-2012!!!1!!

Duunia jäljellä vielä puolitoista viikkoa. Sitten alkaa viimeinen gradurutistus. Sitä odotellessa.

Kapakat ja ruoka. Samalla tasolla kuin ennenkin: halpaa.

Energiaseminaari a la Saksa: seitsemän tuntia esitelmiä ja keskustelua. Yksi tauko.

Miksei Arne tullut sittenkään meidän tapahtumaan? Aistiko se potentiaalisen stalkkaajan olevan paikalla?

Joulukalenteri odottaa pöydällä jo toista kuukautta. Joko olisi aika? Joululahjahankinnatkin on jo vakaan ajatustyön alla.

Terroristit iskevät kuulemma 22. tai 30. päivä. Tiedä vaikka hulluttelunhimoissaan iskisivät molempina. En edelleenkään aio pelätä.

LKK

Yllätys

Kuinka usein joku tulee työhuoneesi ovelle ja kysyy josko haluaisit ilmaisen lipun maailmanluokan mezzo-soprnaanon konserttiin? Minullepa kävi juuri niin, ja olen pian matkalla kuulemaan kuinka mahtavia sulosointuja Magdalena Kožená tuottaa Berliner Philharmonien kanssa.

Kiitos!

LKK

Kadulla kuultua

Vastaani kävelee torstai-iltana kolmen hengen seurue. Kaksi brittiä ja yksi saksalainen tyttö.


Saksalainen: "Do you know this film about the friendship between a man and a sheep?"

Britti-tyttö: *repeää*

Britti-poika: *hihitystä, hiljaisuus ja tajunta* "Oh, you mean Wallace and Gromit?"

Saksalainen: "Oh yes, Wallace and Gromit. That's it"


Täytyy myöntää, että ei tolla kuvauksella ollut ihan ensimmäinen leffa, joka mulle tuli mieleen...


LKK

Mission Accomplished

Operaatio: "tutuiksi norjalaisten harjoittelijoiden kanssa" on saatettu onnistuneesti päätökseen. Minä ja toverini Sara olemme viimeisten viikkojen aikana tehneet hartiavoimin töitä tutustuakseemme muiden pohjoismaiden harjoittelijoihin (siis ei pelkästään Norjan). Lopulta lukemattomat Sookie Stackhouse -hymymme palkittiin lounaskutsulla ja nyt torstaina lopulta kutsulla harjoittelijoiden Friedrichsheinin pubi-kierrokselle.

Hieman suomalaisittain ujosti pohdimme tosin, että kutsu oli lähetetty vain kohteliaisuudesta, ja että niillä kaikilla on kuitenkin niin paljon mukavampaa, jos me ei ilmestytä paikalle ja ja ja... Noh, keräsimme rohkeutemme ja liityimme joukkoon pohjoismaiseen. Vastassa meitä odottti hämmentävästi halauksia. Olivat kuulemma jo olleet huolissaan, että josko me emme saavukkaan paikalle.

Uskomattoman hauska ilta siis takana! Uskomattoman hauska ilta, jonka aikana lupasimme: järjestää harjoittelijoiden saunaillan, mennä mukaan harjoittelijoiden perinteisille after work -bisseille viikon lopussa, saapua paikalle joihinkin bileisiin ensi viikolla sekä osallistua Trivial Pursuit -iltaan. Lisäksi syömme luonnollisesti lounasta yhdessä töissä. Näköjään kannattaa nähdä hieman vaivaa sen eteen, että tutustuu uusiin ihmisiin. On nuo skandinaavit vaan niin ihania!

LKK ♥ Skandinavia.

LKK

Vielä hengissä

Kaikki on hyvin. Terroristit eivät ole vielä saaneet minua kiinni, vaikka jatkankin heidän uhmaamistaan hengaamalla entistäkin enemmän ja useammin Hauptbahnhofilla ja Alexilla. En vain ole jaksanut päivitellä tyhjänpäiväisen elämäni huippukohtia edellisten viikkojen innolla.

Kaiken näköistä on sattunut. Meillä oli kovat bileet, oltiin pimeäravintolassa syömässä (siellä ei nähnyt yhtään mitään. Oli aika erikoista. Itse luulin hirvenlihaa katkaravuksi), harkitsen matkaa Pariisiin, ostin lentolipun kotiin, olen tavannut muita pohjoismaisia harjoittelijoita, olen nähnyt erinäisiä osia ruumiista purkeissa. Perushuttua siis.

Sää on ihan skeida, mutta sitäpä se syksyisin tuppaa olemaan.

Mitäköhän muuta? Ei kai tässä kummempia. Jos joku yllä mainituista teemoista kiinnostaa, niin saatan elaboroida siitä hieman laajemmin joskus myöhemmin tai jotain. Tää ei nyt oikeen ole ollut mun viikko. Pitäisi päättää, mitä sitä elämällään tekee, ja just nyt on kyllä Berliini aika korkealla sijalla... Onneksi torstaina tapaa maailman onnellisimman miehen. Josko sen peruspositiivisuus vaikka jotenkin tarttuisi tai jotain.

LKK

Pommiuhka vol. 2

Jaahans. Nyt olisi sitten taas pommiuhkaa ilmassa. Jenkkien Fox tiesi ilmoittaa, että mahdollisina kohteina Berliinissä on väläytelty ainakin Hotelli Adlonia, TV-tornia ja Hauptbahnhofia. Joku saattaa kuulemma iskeä joskus jonnekin... Mitäköhän tässä nyt pitäisi sitten a) pelätä b) tehdä? Koska joka-aamuinen työmatkani kulkee päärautatieaseman läpi, niin ilmeisesti en ainakaan mene enää julkisilla töihin. Koska vaihdan junaa usein Alexilla, niin sekin pitänee lopettaa. Adlonin hollilla on useita työkokouksia. Pitänee jättää nekin väliin, sillä joku saattaa joskus iskeä jossain jostain syystä. Ja sellaisia parrakkaita setiä pitää nyt sitten katsoa kadulla vähän epäilevästi. Ehdottomasti.

On ihan hyvä, että valmiustasoja nostellaan, jos on tarvetta ja että oikeat uhkaukset otetan vakavasti. Tällainen ihmeellinen turhan paniikin lietsominen ei vain ole hyväksyttävää. Onneksi ihmisiä täällä ei voisi vähempää kiinnostaa. Jos jotain tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Ei täällä voi suunnitella elämäänsä sen mukaan, että joku on vihainen jollekin ja saattaa jossain tehdä joskus jotain. Ehkäpä kyseessä on vain eurooppalaisten salajuoni karkottaa kaikki jenkit pois mantereelta?

LKK